Ihana, värikäs syksy ! Kaikkialla on nyt silmäkarkkia, keltaista ja punaista, ruskean lukemattomia sävyjä ja seassa vielä vähän vihreää. Metsän muhevaa tuoksua, sieniä, rapsakkaan kylmiä aamuja – niistä on taiteilijan sielu tehty. Syksy on aina ollut minulle hyvää aikaa: alkaa uusia harrastuksia, projekteja, lukukausia…. tänä syksynä olen aloittanut sijaisuuden Koskelan kuvataidekoulun opettajana Äänekoskella. Työyhteisö on mukava ja opin joka viikko itsekin jotain uutta.
Multian vanhalla hautausmaalla on entisessä ruumishuoneessa vielä muutaman päivän ajan meneillään näyttely Hiljainen metsä, jossa on Mirja Aution valoteoksia, minulta grafiikkaa ja ääniteos, jonka tekninen toteutus tulee kosketinsoittaja Olli Peuraselta.
Paikka ja ympäristö ovat erikoisia ja koskettavia, ja ääniteoksen luominen on ollut hieno kokemus: ääni näyttää olevan samanlainen instrumentti kuin mikä tahansa maalaus- tai piirustusväline – sillä voi myös maalata kuvia ja tunnelmia. Tätä täytyy kokeilla toistekin.
Hiljainen metsä Multialla Read More »
Taiteilijan työssä on kummallista muunmuassa se, että juuri kun olen oppinut yhden tekniikan hyvin haluankin ryhtyä tekemään jotain aivan muuta. Jos olen sopinut piirrosnäyttelyn puolen vuoden päähän tekee mieli tehdä grafiikkaa aamusta iltaan. Jos taas pitäisi saada aikaan esittelykelpoista grafiikkaa kulutan aikaan piirtelemällä sarjakuvia. Juuri kun olen saanut vesivärikynillä piirtämisen haltuun ja alkaa tulla kelvollista jälkeä alankin painaa kasveilla voimapaperille. Juuri nyt haluaisin säilöä kokonaisen kukkivan omenapuun ja tehdä siitä tilateoksen.
Olen aina ihaillut niitä taiteilijoita, jotka tekevät tunnistettavaa ja tasaisen laadukasta työtä, teoksia joista näkee jo ensivilkaisulla kuka ne on luonut. Itse haahuilen tekniikasta ja ilmaisutavasta toiseen, innostun milloin mistäkin ja yleensä aina kummallisista ja hyödyttömistä kokeiluista. Niitä sitten poltellaan juhannuskokossa.
Ilmaisullista ihmettelyä Read More »
Kevät on tuonut tullessaan uusia alkuja luontoon ja taiteentekoon. Kylvin juuri varhaisperunaa ja suunnittelin mielessäni katosta riippuvaa kolmiulotteista teosta heinäkuun näyttelyyn, joka ripustetaan Mirja Aution kanssa Multian vanhan hautausmaan entiseen ruumishuoneeseen. On varmasti eksoottisin paikka, jossa olen töitäni esitellyt ja aiheet ovatkin lähtöisin tästä erikoisesta ympäristöstä. Koska appivainaa nukkuu nurmen alla aivan rakennuksen vieressä tuntuu Multian kaunis kirkonkylä muutenkin tutulta. Mirja tuo näyttelyyn valoteoksia ja toiveissa on myös jonkinlainen yhteisteos.
Näyttely liittyy Multialla vuosittain järjestettävään Multiaista satoa -tapahtumaan ja on avoinna 18.-25.7.2021.
Reilun vuoden koronatauon ja hiljaiselon jälkeen tuli huhtikuussa yllättävä puhelinsoitto: Äänekosken eskareille ja ykkösluokkalaisille halutaan taidepajat vielä tänä keväänä. Lapsia olisi noin 400 ja 29 työpajaa, koska ryhmiä ei saa yhdistää koronan vuoksi. Selasin kalenteria ihmeissäni – onko niin montaa koulupäivää enää jäljelläkään ?
Kaikki sujui kuitenkin hienosti ja tehtiin kouluissa ja päiväkodeissa Satupolku -projekti toukokuun loppuun mennessä. Pidin tavoitteena saada edes yksi grafiikanvedos jokaiselle lapselle ja se onnistui; useimmat painoivat kaksi tai kolmekin kuvaa. Oppimisen ja taiteen riemua, sähläämistä, hälinää ja hössötystä… voi miten niitä onkin ollut ikävä !
Satupolku Äänekoskella Read More »
Niin kauan kuin muistan olen ollut intohimoinen piirtäjä ja lukija. Olen aina piirrellyt lehden laitaan, muistikirjoihin, kaupan kuitteihin, seiniin ja asfalttiin, ja lukenut kaiken sarjakuvista science fictioniin ja Tsehoveista tilastoihin. Olin jo lapsena sitä mieltä, että minusta tulee taiteilija ja käyn Italiassa. Italiassa tulikin käytyä, mutta maalaistalon tyttärenä kouluttauduin oikeisiin töihin. Sielu jäi jälkeen, kunnes täytyi antaa periksi ja lähteä taidekouluun. Valmistuin ammattilaiseksi 50-vuotiaana ja vuodesta 2012 olen tehnyt päätoimisena kuvataiteilijana grafiikkaa, akvarelleja, piirustuksia, maa- ja valotaidetta ja omaksi ilokseni sarjakuvia. Asun ja työskentelen Laukaassa, noin 40 km Jyväskylästä pohjoiseen, jossa minulla on oma grafiikkapaja.
Teen värikästä grafiikkaa ja nautin erityisesti värien sekoittelusta. Olen erikoistunut kohopainoon eli kaiverran laattoja puusta, pahvista, pleksistä tai mistä tahansa materiaalista, joka pysyy koossa painamisen ajan. Olen käyttänyt Joop Stoopin litografiavärejä kymmenen vuotta, mutta nyt olen siirtymässä vesiliukoisiin väreihin, joiden puhdistaminen työkaluista ja pöydältä on helpompaa.
Intohimoinen piirtäjä Read More »
Teen oman taiteen ohella kaikenlaisia työpajoja ja kursseja kouluille, yksityisille tilaajille ja yrityksille, erityisryhmille ja maahanmuuttajille. Minulla on pieni prässi, jolla voidaan kokeilla grafiikkaa missä tahansa – tulen paikalle välineiden kanssa, pystytän pajan asiakkaan tiloihin ja sitten tehdään taidetta. Grafiikkaa voi kokeilla kuka tahansa – aloitus ei vaadi aikaisempaa osaamista, erityisiä käsivoimia tai tietämystä. Tehdään pieniä laattoja ja vedostetaan niistä prässillä värikkäitä kuvia. Olen työskennellyt pitkään kaikenlaisten erityislasten ja -nuorten, maahanmuuttajien, autistien ja eri tavoilla rajoitteisten ihmisten kanssa ja kaikki ovat saaneet pajassa aikaan edes yhden kuvan.
Opettajana suosin ja kannustan kokeilemista. Kaikkea voi yrittää ja laattaa voi työstää niin kauan kuin se pysyy koossa. Hauskuus alkaa siitä, kun kuva meni pilalle: ei ole enää paineita onnistumisesta, vaan päästään rohkeasti kokeilemaan ja löydetään jotain aivan uutta. Parhaat ja mielenkiintoisimmat teokseni ovat syntyneet niin, että laatta liikahti, meni väärinpäin tai särkyi kesken työskentelyn. Ihan kaikista kuvista ei tule kuolemattomia klassikoita, mutta niillekin on paikkansa: grafiikanvedokset palavat hyvin saunan uunissa.
Työpajoja ja kursseja Read More »